sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Hotfix strassien kiinnitys

Mulla oli ongelma, kun en löytänyt toiselle ponille sopivan kokoista nahkariimua, jossa olisi turvan päällä jotain blingblingiä. No ratkaisuksi tuli tehdä se itse. Kaikki tarvikkeet olikin jo valmiina. Ostin strasseja ja niiden kiinnittämiseen tarkoitetun laitteen jo pari vuotta sitten, mutta en ole tätä ennen keksinyt mitään oikeasti tarpeellista kohdetta sen käyttämiseen.
Kokeilin nyt ekaa kertaa tehdä tällaisen tutor-videon sitten siinä samalla. Video on siis kuvattu GoPro-kameralla, jonka esittelinkin aikaisemmassa postauksessa.

Tässä riimu ponin päässä näyttelyssä jota varten sen tein.
Kuva: Valokuvaus Tuulia N.



perjantai 14. huhtikuuta 2017

Pääsiäistä

Vuosi sitten innostuin ensimmäistä kertaa ostamaan narsisseja ja siitä tämä kukkainnostus oikeastaan sai alkunsakin. Nyt ostin sitten heti taas kun ensimmäiset narsissit tuli kauppoihin. Nämä pienet tete-narsissit kun kestää pakkasta niin voivat olla ponitallin puolellakin. Vaikka piti niitä aluksi nostella kylmiksi öiksi vuohitallin puolelle. Pari ensimmäistä meni huonoksi mutta ostin sitten uusiakin, aika edullisiahan nuo on.
Tähän peltikippoon laitoin 4 ruukkua samaan ja sammalia täytteeksi. Onneksi tuli joulua ennen kerättyä reilusti sammalta niin riitti vielä näihinkin.

Poninkenkäkuusen riisuin joulukoristeista mutta en ole vielä keksinyt mitä siihen laittaisin nyt kesän ajaksi. Oli tarkoitus jossain vaiheessa laittaa siihen ponien ruusukkeita, mutta jäi tekemättä.
Tuossa vasemmalla olevassa kipossa oli joulun aikaan valoin koristeltu sypressi, mutta kun se kuivui niin vaihdoin nyt sen tilalle tuon narsissin.
Tumma kasa tuossa tasolla on jouhia, menetin rakkaan Reeta-ponini helmikuussa ja siitä jäi muistoksi nuo jouhet. Aika näyttää koska ja mitä pystyn niistä sitten tekemään.
Käsityökeskus Ourassa oli tässä keväällä lyhytkurssina munakupin tekeminen. Tämä on siis tehty kipsinauhasta ilmapallon päälle. Oli helppo yhden illan käsityö. Ajattelin että lakkaan sen vielä, niin pysyy paremmin valkoisena talliolosuhteissakin. Mutta tyhmänä ostin vesiliukoista spraylakkaa, se oli tosi huonoa. Siitä tuli kökköjä, ei tasaista pintaa. Olisi pitänyt olla väritöntä mutta olikin kellertävää. Eikä lopulta edes pysynyt tuossa kipsipinnassa.
Käsityökoulussa on kevään aiheena punonta. Tein harjoitustyönä kartion mallisen amppelin koivunrisuista. Mutta ei tämä vielä ainakaan amppeliksi päätynyt vaan laitoin tallinpöydälle "linnunpesän" ainakin nyt pääsiäisen ajaksi. Löysin pesään muutaman sulan, ne on meillä joskus kauan sitten olleelta Roope-kukolta. Sillä oli kauniita pyrstösulkia joita keräsin sitten talteen kun se niitä tiputteli.
Narsissien sekaan laitoin vielä joulun hyasinttiasetelmassakin olleen pikkuhepan mukaan.
Ja tässä meidän Meirami-kissa poseeraa tallin pöydällä. Yleensä kissat tykkää istua tuolla hyllyllä, kun sieltä näkee hyvin kaikkialle kun tallin ovissa on ikkunat tuolla korkeudella.
Hyvää pääsiäistä!

tiistai 4. huhtikuuta 2017

GoPro kamera

Ehdin haaveilla actionkamerasta ainakin pari vuotta, mutta nyt vihdoin tein haaveesta totta. Kameroissa on ollut aika kova hintataso ja se laittoi miettimään että onko minulla alkua enempää käyttöä kameralle. Sitä en toki tiedä vieläkään. Poniajeluita nyt ainakin tekisi mieli kuvata, mutta keksinkö sitten paljoa muuta kuvattavaa, aika näyttää.

Katselin ja vertailin kameroita aina silloin tällöin, mutta tuntui todella vaikealta tietää olisiko joku "merkitön" halpiskamerakin ihan pätevä, vai tulisiko sellaisesta vain mielipahaa. Lopulta päädyin siihen, että hankin kuitenkin GoPron, ihan sen takia että jos en sitten tulekaan käyttäneeksi kameraa niin sen jälleenmyyntiarvo pysyy ehkä hiukan paremmin kuin jonkin halpiskameran. Myös GoPron laaja lisätarvikevalikoima puolusti sen valintaa. GoPron hintaluokka halvimmissa oli jotain parinsadan pintaan, mutta sitten sattui kohdalle tarjous Hero Session -kamerasta 149 € ja siihen tartuin.
Session-mallit poikkeaa muista GoPron malleista siten, että siinä on todellakin vain pelkkä kamera, eli se on pienempi ja kevyempi malli ja sopii hyvin kypäräkameraksi. Kameran saa laitettua päälle ja pois nappulasta, mutta koska näyttöä ei ole, ei itse kamerasta voi nähdä mitä se kuvaa. Sitä varten täytyy ladata sovellus älypuhelimeen. Toisaalta, jos kameran laittaa kypärään niin eipä se näyttö siellä kameran takana mitään hyödyttäisi, koska ei voi "ottaa silmää käteen" ja katsoa oman päänsä päälle! :D

Kun sain sitten kameran käsiini, meinasi turhautuminen iskeä heti. Paketissa ei ollut käyttöohjetta ja netistä käyttöohje löytyi vain englanninkielisenä. Tämä ostamani kamera on Hero Session, mutta vain Hero 4 Sessionille löytyi ohjeita. En itse asiassa vieläkään tiedä mitä eroa noilla kameroilla on. Selkeästi ostamastani kamerasta tuo numero puuttuu, koska ohjevideoissakin näkee että Hero 4:ssä on tuo numero kameran kyljessä ja omassani sitä ei ole. Hero 4 Session oli silloin kalliimpi malli, eli tämä ilman numeroa on tietenkin vanhempi, mutta mitä eroa niissä oikeasti sitten on, sitä en ole vielä tullut tietämään.

No, sitten piti löytää se sovellus puhelimeen. En meinannut löytää, koska yritin etsiä sovellusta mallin nimellä ja vain sitä nelosta ja muita malleja kyllä löytyi, ei tätä pelkkää Hero Sessionia. Isäntä sen lopulta löysi, sovellus on nimeltään Capture ja sen asennuksessa sitten löytyi oikea mallikin. Ärsyttävää sovelluksen asennuksessa oli, että se taas vaatii saada käyttää vaikka mitä puhelimen toimintoja ennen kuin suostuu asentumaan. Sovellusta käyttäessä pitää myös olla puhelimen sijaintitoiminto eli gps päällä. En sitä normaalisti pidä koskaan päällä, tunnustettakoon että en muutenkaan ole kännykkäsovellusten ystävä vaan pyrin käyttämään puhelinta mahdollisimman vähän. Nyt siis ärsyttää tämä ajatus, että jonnekin tallentuu videoitteni mukana niiden paikkatiedot.

Sovelluksen ohjeiden ja englanninkielisen käyttöohjeen tavaamisen yhdistelmänä saatiin sovellus toimimaan kameran kanssa ja onhan se näppärä. Sovelluksesta voi siis muuttaa kameran asetuksia, sammuttaa ja käynnistää kuvaamisen. Mutta ennen kaikkea siitä näkee mitä kamera kuvaa. Ilmeisesti sovelluksella pystyisi myös muokkaamaan videoita, mutta kuten sanottu, en tykkää puhelimen käpäilystä niin tuskin tulen siinä videoita editoimaan. Tähän saakka olen siis siirtänyt kaiken kuvatun materiaalin tietokoneelle ja ladannut videot siitä joko suoraan Youtubeen tai sitten käsitellyt videot OpenShot Video Editorilla ennen nettiin laittamista.
Tässä yksi video jonka vain leikkasin editorissa enkä tehnyt sille muuta.
   
Olen siis tiedostojen siirtoa varten laittanut vain piuhan kamerasta tietokoneelle. Hieman oli takkua siinäkin, yhteys tahtoi katketa. Mutta nyt paikallistin ongelman ilmenevän vain silloin, kun kortilla on todella paljon tiedostoja. Eli siis silloin jos olen käyttänyt timelapse-kuvausta, eli kamera on ottanut tiheästi kuvia. Pelkkien videotiedostojen kanssa ongelmaa ei ole ollut. Jos kameran antaa kuvata ilman keskeytystä, se kuvaa 12 minuutin pätkiä ja aloittaa automaattisesti uuden tiedoston kuvaamisen. Tiedoston vaihtumisesta se ei anna mitään äänimerkkiä.
Timelapse-videon tekemiseen en ole vielä yhtään perehtynyt, mutta joitain kuvia niistä olen poiminut. Erityisesti tässä tulee hyvin esiin kalansilmälinssi, joka siis kuvaa laajemmalti kuin normaali kameranlinssi, mutta samalla myös vääristää oikeasti vaakasuorat linjat kaareviksi. (Tätä kuvaa olen käsitellyt, valaistus ei ollut ihan näin kirkas alkuperäisessä kuvassa)



Omia poniajeluita en ole vielä päässyt kuvaamaan, koska on ollut tässä muutama muuttuja eikä ajokelejäkään ole ollut. Mutta tovi sitten kokeilin "etäkuvausta" niin että laitoin kameran kaverini päähän kun hän ajoi hevosellaan. Säädin siis itse kuvausta kännykästäni. Hiukan siinä tuli häslättyä mutta opittuakin paljon. Yhteys kännykän ja kameran välillä katoaa aika helposti, etäisyyttä ei tarvitse olla paljoakaan. Jos kuvaus on päällä, se kyllä jatkuu mutta pätkimisen aikana ääntä ei tallennu, pelkkää kuvaa vain. Tähän videoon korvasin siis ääniraidan kopsaamalla sen erikseen Youtubesta. Koostin videon siis alkutekstistä, itse videosta, äänitiedostosta ja lopuksi vielä pieni pätkä videota alkuperäisellä ääniraidalla. Tykkään tästä videosta kovasti, mielestäni tällaiset on GoPron parasta antia.

Lisätarvikkeiksi hankin siis heti aluksi pääpidikkeen, jota voi käyttää ihan pelkästään päässä tai sitten kypärän päällä. Tätä olenkin käyttänyt eniten, ihan kiva on puuhailla tallihommia ja kuvata samalla. Kamera on kevyt eikä häiritse yhtään. Ostin myös kypärään liimattavia kiinnittimiä, mutta sellaisella kamera tulisi kypärän päälle, kun taas tällä hihnasysteemillä se tulee otsalle. Ja tykkään tuosta sijainnista enemmän.

 Kokeilin sijoittaa kameran myös ohimolleni alaviistoon, niin että sain kuvattua ponia potkukelkan kanssa. Onnistui aika kivasti, mutta oma olkapää kuvassa hiukan häiritsee. Nyt olen ostanut myös valjaskiinnittimen, jolla saan kameran olkapäälleni, mutta se on vielä testaamatta. Samoin ostin myös klipsin jota en liioin ole vielä testannut. Tässä se potkukelkkavideo.
 
Linkki videoon: https://youtu.be/QCxAJUpjvqk

Kokeilin kameraa myös hevostraileriin valvontakameraksi. Siis niin että autossa vain seurailisi kännykän kautta mitä kopissa tapahtuu matkan aikana, mutta kuvaus ei olisi päällä. Jotenkuten homma toimiikin, mutta yhteys katkeaa todella helposti eli kuva näkyy vain pätkittäin.

Lisäksi huomasin että ainakin meidän oman kopin etuosassa oleva valo on riittämätön mustien ponien kanssa. Tässä tapauksessa sentään loimien valkoiset nauhat erottui. Kokeilin kahdessa eri yhdistelmässä ja yhteys pätki samoin molemmissa.
Sanoisin siis että trailerikameraksi tästä GoProsta ei oikein ole. Sitä varten harkitsen siis peruutuskameran hankkimista. Mutta tulihan nyt testattua tämäkin.

Päivitystä: Tuli tässä todettua tilanne missä GoPro otsalla oli aivan huippu juttu! Katsokaapa:

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Ponikokoinen delta


Kuolaimiin kiinnitettävä ja leuan alapuolelle tuleva delta on usein kätevä varuste, kun ponia talutetaan suitsittuna mutta halutaan kuitenkin vain yksi talutusnaru. Pienillä poneilla ongelmaksi voi kuitenkin tulla se, että delta on liian pitkä ja ylettyy nousemaan suuhun tai jopa turvan yläpuolelle. Ihan pienimmille poneille voi olla mahdoton löytää valmiiksi tarpeeksi lyhyttä deltaa. Mutta ei hätää, sen voi helposti tehdä itse.

Tässä on 9,5 cm kuolain ja hevoskokoinen delta. Pelkkiä lukkoja voi olla hankala löytää, siksi tässä on käytetty materiaalina tuota valmista deltaa. Tätä valmista deltaa voi käyttää myös apuna kun ottaa mittaa mikä olisi oman ponin leukaan sopiva deltan pituus.

Tarvitset kaksi lukkoa ja D-renkaan. Nauhaksi sopii haluamasi värinen nailonnauha. Nauhan voi toki ottaa valmiista deltastakin, mutta ne on niin hyvin ommeltu että säästät hermoja kun käytät uutta nauhaa. Lisäksi tarvitset ompelukoneen ja nauhan väristä ompelulankaa.


Tässä tehtyä deltaa varten leikattiin nailonnauhasta 23 cm pätkä. Tarvitsemasi pituuden saat kun mietit koko deltan pituuden, vähennät siitä lukkojen pituuden ja kerrot jäljelle jäävän mitan kolmella. Nauhan päät sulatettiin sytkärillä niin etteivät ne purkaannu. Jos käytät esim. paksua puuvillanauhaa, pitää sen päät huolitella ompelukoneella.
Taita nauha kolminkerroin ja laita lukot ja D-rengas nauhan väliin. Kiinnitä nauha nuppineuloilla. Tarkista ennen ompelua, että lukot ovat oikein päin. Tämän mallisissa lukoissa avaustappi tulee siis ulkopuolelle, eli samalle puolelle kuin D-rengas. Myös nauhan loppupää tulee ulkopuolelle.


Ompele nauha ompelukoneella. Kannattaa käyttää vetoketjupaininjalkaa ja siirtää neula mahdollisimman reunaan mikäli se on mahdollista. Lukot voivat silti vaikeuttaa ompelua ja se voi vaatia hieman kikkailua. Tarvittaessa voi olla helpompi ommella jotkin kohdat peruuttamalla. Ompele molemmin puolin D-rengasta ensiksi neliöt nauhan reunoja pitkin ja sitten vielä X-kuvio neliön keskelle.


Tässä ponikokoinen delta valmiina. Kuolain on 9,5 cm ja deltan kokonaispituus on 17 cm.


Ponikoon deltoja voi toki tehdä toisenlaisillakin lukoilla. Tässä ylimpänä nahkainen delta, jossa on käytetty esim. Wahlstenilta saatavia siroja lukkoja. Toiseksi ylimmäisessä on kangaskaupasta saatavat muovilukot. Tämä delta on hyvin kevyt, mutta on kuitenkin kestänyt käyttöäkin. Myös joissakin loimien jalkalenkeissä olevia lukkoja voi kierrättää ja käyttää deltaan.

lauantai 31. joulukuuta 2016

Lenkkisukat

Ponin bootseihin voi itse tehdä helposti ”gaitersit” vanhoista sukista. Niiden tarkoitus on siis suojata ruununrajaa mahdollisilta hankaumilta.

Tarvitset: Vanhat (tai uudet) sopivan kokoiset sukat. Varren ei kannata olla kauhean pitkä, mutta jonkin verran sitä saa kuitenkin olla. Ompeluun tarvitset saumurin ja lankaa. Saumurin puuttuessa myös ompelukoneesta löytyvä joustava ommel käy.

Piirrä ponin kavion pohja paperille ja leikkaa siitä kaava. Asettele sukat tasaiseksi pohja ylöspäin ja laita kaava kantapään reunaa vasten ja merkkaa kavion etureunaa myöten ompelulinja.

Ompele kaarevat linjat saumurilla ja päättele langat pujottamalla ne neulalla ompeleen sisään. Jos ompelet ompelukoneella, leikkaa saumanvara kapeaksi ja voit tarvittaessa huolitella sen vielä siksakilla.

Putsaa ponin kavio hyvin ja sovita sukkaa jalkaan. Tuuheat vuohiskarvat on hyvä asetella nätisti sukan sisään. Sitten vaan lenkkarit jalkaan ja menoksi!

sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Joulua tallissa

Meidän joulunvietto alkoi aatonaattona, käytiin Inkeri-kutun kanssa Eläinten joulurauhan julistuksessa. Tilaisuus järjestettiin paikalla jossa kesäisin poltetaan tervahautaa, eli luonnon helmassa metsän keskellä. Paikalle oli kutsuttu myös eläimiä ja päätettiin kokeilla mitä Inkeri tuumaisi. Ponejahan ei tuollaiseen tilaisuuteen kannata viedä, voisi olla vaarallista ja pelkäisivät kun on pimeässä tulia, ihmisiä ja koiria. Meidän koira samoin pelkäisi vieraita. Mutta Inkeri on yhtä helppo kuljettaa kuin koira, menee farmarin perällä. Ja koska Inkeri muutenkin on vaikuttanut rohkealta meidän muihin vuohiin verrattuna, ajateltiin että se voisi olla kiva juttu. Ja niin se olikin. Ihan aluksi se vähän pelkäsi haukkuvia koiria, mutta sitten oli vain utelias kaikkeen. Antoi lasten silitellä itseään ja meni rohkeasti vieraiden ihmisten luo. Yhtä heijastintakin ehti jo suuhunsa hamuamaan. :) Tilaisuus oli melko lyhyt mutta mukava, voidaan harkita ensi vuonna uudelleenkin.
Aatonaattona käytiin vielä kaupassakin ja katselin kukka-asetelmia. En niitä varsinaisesti mennyt ostamaan vaan etsinnässä oli jotain muuta. Niitä tovin katseltuani innostuin kuitenkin ostamaan kolme irrallista hyasinttia, koska nehän kai kestävät hiukan pakkastakin ja talliin niitä ajattelin. En muistaakseni ole koskaan aiemmin hyasintteja edes ostanut.
Ostin myös pienet paristoilla toimivat led-valot. Metsästä hain sammalta ja muutaman kävyn. Sen puoleen lumettomuus olikin hyvä juttu, luonnon antimet on hyvin saatavilla. Peltikippoon sitten kyhäilin niistä tällaisen asetelman.
Hyasinttien keskelle asettelin Schleich-ponin. Vaikka se upposi aika hyvin sammaleeseen, näyttää se mielestäni tosi kivalta tuossa. Hiukan satumaiselta. Sitä ei nopealla vilkaisulla edes huomaa, mutta kun katsoo tarkemmin niin oivaltaa. :) Nuo pienet valot on myös tosi kivat tällaiseen asetelmaan. Löytyi vielä sellaiset joissa on 6 tunnin ajastin eli palavat nyt vain ilta-ajan ja paristot ei siten kulu ihan heti.
Edellisessä postauksessa kerroinkin, että yksi suunnittelemani käsityöjuttu on vielä tekemättä. Se oli poninkengistä suunnittelemani joulupuu talliin. Aatonaattoiltana sekin sitten tuli tehtyä. Materiaalina oli poninkengät ja jalassa on yksi shirenkenkä (=jättihevosen) ja pala hevosenkenkää.

Tämä on suurin tähänastisista hitsaustöistäni ja olen oikein tyytyväinen lopputulokseen. Isäntä auttoi sen verran, että katkoi rälläkällä jalustan keskelle tulevan kengänpalan ja varvaskäänteet kaikista kengistä. Ja hitsasi alustan keskituen paikalleen ja hitsauksen jälkeen kiillotti rälläkällä koko homman ennen maalaamista. Maalina olikin nyt sinkkispraymaali josta jäi hopeanvärinen pinta. Ihan huippumaali, kuivuu todella nopeasti. Aiempaan pensselillä maalaamiseen paksulla maalilla ei ole nyt enää paluuta. :)
Tässä puu sitten paikallaan koristeltuna tallin rehulaatikoston päällä. Laitoin siihen ison punaiset latvatähden ja punaista köynnöstä ja led-valoketjun. Minulla oli punaisia koristepallojakin varattu joita aioin laittaa kenkien keskelle roikkumaan, mutta huomasin valojen ja köynnöksen täyttävän puun jo ihan tarpeeksi. Köynnöksestäkin leikkasin puolet pois kun tuli liikaa. Halusin että kengät jää sentään hiukan näkyviinkin.
Jouluaatto oli kovin sateinen ja siksi päätinkin ottaa ponit jouluyöksi talliin niin kuivuvatkin siinä. Ponit saivat karsinoihinsa omat kuuset, samoin vuohetkin omalle puolelleen. Tässä valot on jo sammutettu yötä vasten ja joulupuun valot loistaa kirkkaana. Ponit on tuolla karsinoissaan syömässä, niitä ei tältä etäisyydeltä näy.

maanantai 19. joulukuuta 2016

Joulua

Löysin tässä taannoin kirpparilta pari ihanaa vanhaa puista vatia. Molemmat hiukan ravistuneita kun olivat kuivassa sisätilassa olleet. Mutta kun vein talliin niin kostuivat ja turposivat hyviksi. Toinen on sisältä kuitenkin vähän järsityn näköinen, tämä toinen on parempi. En sitä toistakaan kuitenkaan malttanut jättää ostamatta kun halvalla kerran sain. ;)
Itsenäisyyspäivänä leivotut piparit alkoi jo uhkaavasti loppua, joten leivottiin nyt sunnuntaina vielä lisää toinen satsi. Nyt tehtiin vain pikkuheppoja ja sydämiä. Tässä niitä heppoja.

Löysin nettikaupasta tuollaisia kivoja taalainmaaheppakippoja. Tilasin sitten kerralla kaksi, kun yhtä kohti postikulut olisi olleet aika korkeat. Näitä oli punaisiakin mutta meidän keittiöön siniset sopii paremmin.

Tallin hyllyllä on ollut joulua jo tovi. Hiukan tuo asetelma vaihtui vielä, nostin vuohitallin puolella olleen puisen pukin tuohon. Mosaiikkisydämen ja tuon valokartiojutun tein käsityökoulussa. Joulutähti on silkkikukka, kylmässä tallissa ei nyt talvella aidot kukat pärjää.
Yksi jouluksi suunnittelemani käsityöjuttu on vielä tekemättä, mutta katsotaan nyt jääkö se sitten ensi jouluun. :) En nyt aio ottaa mitään stressiä. Hyvää joulua siis kaikille blogini lukijoille!